En olisi uskonut.

Roger, muksut ja mummo lähtivät sukuloimaan Länsi-Suomeen. Mielessäni olin jo toista viikkoa hehkutellut miten vapaailtoina syön karkkia, nautin elämästä, teen pitkiä pyörälenkkejä, pakastan marjoja, katson vikingsien neljännen tuotantokauden ja ompelen muksuille pöksyjä hoitouraa varten. Eilen se sitten iski. Hirmuinen ikävä ennen kuin reissu edes oli alkanut. Tänään hiljainen talo ja tekemättömät kotityöt saavat mielen levottamaksi ja yritän hillitä itseäni, etten tykitä Rogerin puhelinta täyteen what`s up - viesteillä. Rakastan yksinoloa, mutta nähtävästi enää vain parin tunnin kerta annoksina. Missä oot siskokulta? Tarvitsen halittavaa. 

Kuva Outokummun vanhalta kaivokselta ja ei muuten liity mitenkään aiheeseen.