torstai 31. joulukuuta 2015

Kotimaista: Joululahjoja

Hilpeältä joulupukilta tuli tänä vuonna myös kotimaisia lahjoja. Kaikkia en tänne kerralla täräytä, mutta tässä on joitain meidän perheen suosikkeja.


Minä sain: Aarikan prinsessatuikkulyhtyjä

Aarikka on kotimainen perheyritys, jonka tuotteiden ensisijainen valmistusmateriaali on puu. Suuri osa tuotteista on kotimaisia ja yhtiöllä on avainlippumerkki. Nämä prinsessatuikut ovat minusta ihanan ajattomia, kauniita ja niin miun näköisiä. Ensi jouluna toivottavasti saan yhden prinssin prinsessojen joukkoon
 


Roger sai: Ifolorin kuvamukin

Ifolor on Suomen markkinajohtaja kuvatuotteiden valmistuksessa ja nykyään osa Euroopan toiseksi suurinta kuvapalvelualan yritystä. Vaikka Ifolor on osa sveitsiläistä perheyritystä on sillä avainlippumerkki. Tänä jouluna tilasin Ifolorilta kuvakirjat molemmille mummoille, Rogerille mukin, joulukorttikuvat ja kuvia lapsista sukulaisille ja kummeille. Rogerin kuppi menee töihin ilahduttamaan raskaan työn raatajaa. Olen aikaisemminkin tilaillut Ifolorilta, mutta tänä jouluna ilahduin erityisesti sukkelasta toimituksesta. 



Lapsille: Mauri Kunnas - Herra Hakkaraisen soiva iltalaulukirja 

Suomalaisen Kustannusosakeyhtiön Otavan julkaisema laulukirja on painettu Suomessa. Vaikka kirja ei ole yhtä hyvä kuin aikaisemmin hehkuttamani Soiva laulukirja, löytyy tästä monia lauluja mitä luritella mm. muskaristakin tuttu loppulaulu, Saku Sammakko, Päivänsäde ja Menninkäinen ja Sininen uni. Orvo rakastaa näitä laulukirjoja ja viihtyy pitkiäkin aikoja kirjoja selatessa ja nappeja painellessa. Kirjassa on ihana Mauri Kunnaksen kuvitus ja Kertun suosikki Herra Hakkarainen seikkailee melkein joka aukeamalla. 



Hyvää uutta vuotta pienille ja isoille palleroisille! 

maanantai 28. joulukuuta 2015

Entä jos joulu vähän ärsyttää?



Rakastan jouluvalmisteluita, koristeita ja kynttilöitä, mutta itse joulupyhät ahdistavat. Televiosta tulee ainaiset perinteiset jouluohjelmat, jotka on katsottu jo kymmenenä edellisenä vuotena, joka paikassa pitäisi käydä ja tietokoneeseen ja kännykkään ei saa missään tapauksessa koskea, kun joka hereillä oleva hetki täytyy olla laatuaikaa miehen ja lasten kanssa. Ja mistään ei saa valittaa tai olla eri mieltä, kun Afrikassa on nälkä ja kaikilla suomalaisilla ei ole ollut sähköä 1,5 vuoteen. Ja jouluaattoon on pakko änkeä niin paljon ohjelmaa, että ei kerkeä edes kissaa välissä sanoa. Ja suklaansyöntiä ei pysty lopettamaan ennen kuin naama on täynnä kukkasia ja housut kiristävät. Mahtuu jouluun myös ihania hetkiä, mutta välillä perinteet ja tavat ärsyttävät. Ja eihän niitä perinteitä ja tapoja olisi pakko noudattaa, mutta silti tuntuu, että on. 

Paras yhteiskuva meistä kolmesta. :D

Tänä jouluna parasta oli ehdottomasti rauhallinen jouluaattoaamu. Katsottiin lastenohjelmia, intoiltiin tonttujen tuomia ensimmäisiä isoja paketteja, koristeltiin kuusta ja valmistettiin uuniriisipuuroa. Rauhallista ja leppoisaa, siitä minä tykkäsin. En myöskään pannut pahakseni, kun joulupäivänä kehäkolmosen sisäpuolella asuva ystäväni tuli käymään ja päästiin keskustelemaan sivistyneesti (=juoruilemaan) rauhassa, kun Roger kävi ruokkimassa ammut Kertun kanssa.


Kuumeinen tonttu.
 Kyllähän meillä myös sattui ja tapahtui jouluna. Rassukka Orvo oli kuumeessa, mutta yllättävän reipas pikkumies oli mukana joulutouhuissa. Uhma ei joulurauhaa nähtävästi tunne, vaan Kertun kanssa vängättiin pukeutumisesta samalla tavalla kuin arkenakin. Joulupukki oli maistellut vähän liikaa ilolientä ja sukulaismiehen piti tahallaan kiusata 3-vuotiasta, jonka johdosta minulle nousi komea fallos otsaan sykkimään. Purin kiukkuni aikuismaisesti valittamalla Rogerille lahjasta. Tavaravuoren kuljettaminen edestakaisin tuntui hieman tympeältä ja Tapaninpäivän reissaaminen sukulaisissa täysin turhalta, kun toisessa paikassa on yhtä lämmin vastaanotto kuin Frozenin Elsan jäälinnassa. 

Ehkä vähän innoissaan.
Ensi vuonna jouluaatto sattuu lauantaille, joten vahva veikkaus on, että pysytään kotona ja meille saa tulla kylään. Vaikka tämä vaihtoehto tarkoittaa, että meidän pitää ensimmäistä kertaa kokata jouluruokaa ja paistaa kinkku! Onneksi Saarioisella on äitien tekemään ruokaa, jos ei jaksa venyä ja paukkua.

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Joulupossut

Joulun jäljiltä taitaa aika monella olla possumaiset fiilikset. Varsinkin kun kohta viikon verran ruokavalio on koostunut lähinnä (lapsilta salaa napsitulta) suklaalta ja cokis zeroulta. Ja ehkä myös bataattilaatikosta, kinkusta, piirakoista, mummon mehusta ja salaatista...

Oikeasti nämä possut askarreltiin jo marraskuun puolella, kun yritin keksiä käyttötapoja maitopurkin korkeille. 


 Näitä käytettiin:

  •  talouspaperirullia
  • maitopurkkien korkkeja
  • valkoista akryylimaalia ja tippa punaista
  • kuumaliimaa, saksia, tusseja 


 Kertun versiot ovat aina yhtä somia!

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Joululahjaksi pipo

Pari pipoa tuli tehtyä Kodin Kuvalehden ohjeella joululahjaksi. Ostin Sinoopperista kangasväriä ja lapset painoivat kädenjäljet pipoihin. Kangasvärin pitäisi kestää pesua 40 asteessa. Kangas on Rauman Jätti-Rätistä ja on tuollaista farkun näköistä trikoota. Aika ohutta ja karheaa nurjalta puolelta, mutta tulee kivoja pipoja. Toivottavasti lahjansaajat tykkäävät.

perjantai 18. joulukuuta 2015

Meidän perheen paketit ja pakettikortit

Tänä vuonna meidän huushollin lahjat paketoidaan clas ohlsonilta hankittuun maalauksen suojapaperiin ja kirpputorilta ostettuun paperinaruun. Olen käyttänyt tätä suojapaperia paketoinnissa aikaisemmin ja tuskaillut, kun ei tavallista jäykempään paperiin paketointiteippi tehoa. Jeesusteippi tai meidän perheessä ikoniseen asemaan noussut oranssi teippi eivät taas esteettisen ihmisen silmiä hivele. Minulle oranssi rappauksessa käytettävä teippi tuo kotoisen tunnelman, mutta ehkä kaikki eivät tätä fiilistä jaa. Tänä vuonna keksin tähän mainion ratkaisun. Miksi käyttää teippiä, kun kuumaliimallakin saa paketin kiinni? En kyllä tiedä miten hyvin lahjat aukeavat, mutta tärkeintähän on, että ne ovat nätisti paketissa... ;D 

Pakettikorttit ovat olleet hyvin monivaiheinen projekti. Ideaan olen ensi kertaa törmännyt jossain tämän vuoden Kodin Kuvalehdessä. Ensin olen muokannut sopivia kuvia mustavalkoiseksi, tulostanut ja leikannut kuusen muotoon. Sitten olen liimannut kuvan kartonkiin, leikannut irti kartonnista, reiìttänyt kuusen yläpäähän reiän ja laittanut paperinarun läpi. Aika vaivalloista, kun voisi lyijykynällä raapustaa saajan nimen, mutta minulla on tässä taka-ajatus. Pääsen käyttämään höpsöjä kuvia siskoistani uudella tavalla! Ja oli miulla toinenkin idea; suvun pienimmät pääsevät auttamaan pukkia, kun näkevät kuvasta kuka lahjan saa. Kummitytölle laitoin lahjan kahteen pakettiin, jotta saa useamman omalla kuvalla varustetun lahjan. :) Lahjojen aukaisemisen jälkeen, pääsevät pakettikortit koristamaan kuusta. 

tiistai 15. joulukuuta 2015

Joulu muistiaiset-maistiaiset kerhotädeille

Kerttu on kuukauden verran käynyt kahdesti viikossa kolme tuntia kerrallaan kerhossa. Kerho on tarkoitettu yli 3-vuotiaille lapsille, jotka eivät ole päivähoidossa. Mukava tunnelma, ihana henkilökunta, erilaisia askarteluja, leikkimistä, eväiden syömistä ja ulkoilua. Ja meidän neiti tykkää käydä kerhossa niin paljon, että ei aina meinaa suostua lähtemään kotiin. Viedessä antaa pusut, halit ja toivottaa minulle ja pikkuveljelleen: "pitäkää hauskaa" ja syöksyy leikkimään toisten kanssa. Koska kerho on tärkeä paikka, halusin muistaa kerhon pitäjiä pienesti. Laitettiin lasipurkkiin suklaanamuja ja koristeltiin purkki eli tehtiin joulupossu. Kylkeen tulee vielä neidin tekemät joulukortit. 


Näitä tarvittiin:
  • Lasipurkkeja
  • Geisha suklaakonvehteja
  • Vaalenpunaista kartonkia
  • Vaaleanpunaista huopaa
  • Askartelusilmät
  • Tusseja, saksia, liimaa, 3D-tarratyynyjä

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Käryrikortti

Tein tälläisen kätyrikortin ensi viikonlopun syntymäpäiväsankarille. Juhlasankari on Kertun kaveri ja on ollut hieno seurata sivusta vuoden verran miten heidän kaveruutensa on kehittynyt. Ovat nimittäin niin erilaisia persoonia, että alussa leikit alkoivat sujua vasta viisi minuuttia ennen kuin meidän piti lähteä. Nyt leikit sujuvat mainiosti ja neiti odotteleekin juhlia kovasti. Ihana, että ollaan lasten myötä tutustuttu uusiin ihmisiin. :)

 

maanantai 7. joulukuuta 2015

Hepanpää havuista

Kehittelen koko ajan lisää kivoja jouluisia askarteluprojekteja. Pikku hiljaa tuntuu siltä, että missä ihmeen välissä minä ne joululahjat paketoin! Eikä tavallinen joulupukkipaperi tietenkään käy, kun suunnitelmissa on käyttää ruskeaa paperia, mustaa paperinarua ja henkilökohtaisia nimilappuja. Tai vaihtoehtoisesti maksan pikkusiskolle vitosen, että se paketoi lahjat puolestani. :D

Mutta uusimmasta projektista minun piti kertoa... Tein tälläisen hevosenpään kananverkosta ja havun oksista. On siis HEVONEN, vaikkei minusta kyllä ihan siltä näytä (paitsi jos vähän siristää silmiään). :D Sain idean  ja ohjeen poikasta Facebookin ihanasta Askartelu- & sisustusideoita-ryhmästä. Ryhmästä löytyy  paljon ideoita muun muassa erilaisiin kransseihin, valolaatikoihin ja joulukortteihin. 


 

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Kranssi pistaasipähkinän kuorista

Käpykranssi lähti siskokullan luo viettämään joulua, joten meillä oli kranssinpaikka avoinna. Tein kranssin pistaasipähkinän kuorista ja koristehelmen puolikkaista. Tästä tuli erilainen ja minusta tosi nätti, mutta ensi kerralla käytän kranssipohjaan apuna lautasta, enkä ala luovasti itse ympyrää leikkelemään. Hieman toispuoleinen tapaus, jos tarkasti katsoo. Tätähän voisi käyttää myös pöytäkoristeena. Meillä tosin pöytäkoristeet eivät ole vielä tänä jouluna ajankohtaisia. Pöydälle kiipeilevä vintiö nimittäin tutkii ja pudottelee kaiken. 

 Ennen maalausta. 

Näitä käytettiin:

*metallilankaa
* pahvia
* pistaasipähkinän kuoria 
* helmen puolikkaita
* kuparisprayta
* kuumaliimaa
* saksia, pihdit, maalausalustaa...

Leikkaa kranssin pohja. Kieputa metallilangasta pidike. Aloita kranssin teko ulkoreunasta; liimaa kuumaliimalla pistaasipähkinän kuoria vierekkäin. Liimaa ympyrä kerrallaan ja viimeistele liimaamalla sisin kierros helmen puolikkaita. Viimeistele kuparispraylla.