Kuvattomat hetket

Tänä kesänä parasta ovat olleet ne pienet hetket, jolloin kamera on ollut ylähyllyllä piilossa ja kännykkä häveyksissä. Ne illat kun ollaan Rogerin kanssa vierekkäin sohvalla katsottu Orange is the new blackin kolmatta tuotantokautta, kyläilyt mummolassa ja kivien maalaaminen kolikoiksi, mansikoiksi ja vesimelonin palasiksi yhdessä neidin kanssa. Polkupyörä-  ja grillausretki meidän oman nelikon kesken (Orvo ensimmäistä kertaa pyörän kyydissä!), yllättävän filosofiset ja hauskat keskustelut 2.5-vuotiaan kanssa ja sadannen kerran iltasaduksi luettu Muumi ja pikku Aave -kirja ovat olleet arjen hetkiä suklaakuorrutuksella. Monesti yöllä töistä ajaessa kotiin olen ollut onnellinen mahdollisuudesta käydä viikonloppuisin töissä "tuulettumassa", mutta suurin onnellisuuden tunne kumpuaa kyllä tästä ihanasta perheestä mihin olen saanut kunnian kuulua. Tästä tuli nyt liian positiivista, mutta tälläistä tänään ja matomoikka ensi kertaan! :)

Välillä kamera räpsähtää oikeissa hetkissä.

Kesän kääntöhattu

 

Helteiden toivossa ompelin pipojen jälkeen kesähatun. Tämä on itseasiassa toinen versio, ensimmäinen tekele oli Rogerin farkuista tehty. Siinä vaiheessa, kun ompelukoneesta katkesi neula kolmatta kertaa heitin Nuuskamuikkushatun rättikasaan. Välillä tuntuu, että miun ompelukone ei tykkää miusta, mutta ehkä se ei vaan tykkää paksuista kankaista. 

Aloittelevalle harrastelijalle tämä oli hiukan haastava ohje, mutta opinpahan mitä tarkoittaa huolittelu, vaihtamaan ompelukoneesta neulan ja käyttämään tukikangasta. Lätsä suojaa mukavasti niskaa, kunhan vain herra malttaisi pitää sitä päässään. Ohje on Emma Hardyn kirjasta Ompele kaunista lapselle. 

 

Herra käyttäjä. 

Liitoskohtaan olisi kuulunut tehdä pieni lenkki, mutta jätin sen turhana pois. 

Toinen puoli. Tykkään tuosta pilkullisesta enemmän.

Kumma juttu! :D

Ai niin! Hattu oli koeajolla mummolassa ja nyt se on hävinnyt! 

Toivottavasti löytyy ennen ensi kesän helteitä.

Husband tag

Näitä kyselyitä on ollut monessa blogissa, elikkäs vaimo kysyy ja mies vastaa. Huippu hauskoja luettavia ja kyselinpä sitten pyykkien laiton lomassa omalta puolisoltani vastauksia. Toisiin kysymyksiin olisin itse vastannut toisin, mutta minkäs teet, tuo tyyppi tuntee miut parhaiten. :)
 
1. Jos vaimosi katsoo telkkaria, mikä siellä todennäköisesti pyörii?

Emmendaale  

2. Minkä kastikkeen hän valitsee salaattiinsa?

Riippuu salaatista.

3. Mikä on hänen inhokkiruoka?

Pahhaa 

4. Menette ulos illalliselle ja drinkeille, mitä hän tilaa?

En minä tiiä, riippuu minne mennään. Juomista Breezer tai Jyrki. 

5. Mikä on hänen kengänkoko?

39

6. Jos hän keräilisi jotakin, mitä se luultavasti olisi?

Ruoka-ohjeita keittiön kaappin. 

7. Mitä hän voisi syödä päivittäin kyllästymättä?

Marabou 

8. Minkälaista musiikkia hän kuuntelee?

Sellaista.. Vetelää. Jukka Poikaa ja räppiä.

9. Minkälaisista elokuvista hän pitää?

Sellaisista missä on Jason Statham.

10. Minkä väriset silmät hänellä on?

Sinivihreet, en minä tiiä. 

11. Kuka on hänen paras ystävä?

Noora

12. Asia mitä usein teet, josta hän ei pidä?

Jätän tiskit pöydälle

13. Missä hän on syntynyt?

Keskussairaalassa 

14. Jos leipoisit hänelle synttärikakun, millainen se olisi?

Sellainen jossa olisi suklaata ja marjoja. Se olis varmaan pahaa, jos mie leiposin

15. Minkä parissa hän viettää mielellään monia tunteja? 

Telkkarin

16. Mitä hän osaa erityisen hyvin?
Kokata ja leipoo

17. Mikä on oudointa ruokaa, mistä hän pitää?

Curry

18. Mitä kolmea asiaa hän kantaa aina mukanaan?

Puhelin on aina hävinnyt, avaimet ja vaippa

19. Mikä saa hänet ärsyyntymään?
Sukulaiset 

20. Entäs piristymään?

M*** 

21. Ketä julkisuuden henkilöä hän ihailee?

Minnuu, en minä tiiä 

22. Millainen hän on vaimona?

Semmonen ihan mukava, ei kovin lepposa. Hyvä äiti.  

23. Milloin hän tapasi vanhempasi?

Aika alussa 6 vuotta sitten.

24. Mikä on hänen uusin villityksensä?
Ompelu

25. Millainen on hänen kotilook?
Seksintappajakalsarit 

Viikon naurut 6

Meillä aika usein aina keskuspölynimurin johto on jossain muualla kuin alakerran siivouskaapissa. Vain harvinaisia vieraita (eli Ruotsin kruununprinsessaa odotellessa) varten imuri siirretään piiloon meidän makkariin. Viime aikoina Orvo on osoittanut suurta innostusta imuria kohtaan. Imurin osia vedetään kontatessa mukana lastenhuoneeseen ja tänään herra loukkaantui, kun ei päässyt heti syliin, kun aloitin siivousurakkaa. Eräänä päivänä Orvo sai sattumankaupalla imurin päälle ja voi sitä onnea. Heilutti imuria kuin parempikin laitoshuoltaja. Onneksi edes yksi perheenjäsen rakastaa siivoamista. :)

Kuukauden kirja: Sateenkaaren alla - kertomuksia perheistä

Sateenkaaren alla -kirja (toimittaneet Maria Rintamäki-Hanna-Leena Autio-Karoliina Riihiluoma-Liisa Suvanne) koostuu sateenkaariperheellisten kertomuksista siitä miten heistä on muodostunut perhe ja miten he ovat lapsia saaneet. Hienoa, että ihmiset ovat lähteneet mukaan hankkeeseen ja kertoneet tarinoitaan niinkin henkilökohtaisesta asiasta kuin omasta perheestään. Mielenkiintoinen lukukokemus, joka tarjosi uutta tietoa sateenkaariperheistä. Kirja auttoi muistamaan, että lastensaanti ei ole kaikille itsestäänselvyys ja toiset tarvitsevat hankkeeseen muutakin kuin kuuman tuijotuksen. Niille joita asia koskettaa henkilökohtaisesti, antaa kirja vertaistukea ja auttaa myös sateenkaariperheiden sukulaisia ymmärtämään tavallisesta poikkeavaa perhemuotoa paremmin. 

Kirja on tällä hetkellä todella ajankohtainen, sillä kansalaisaloite sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta on kerännyt tarvittavat 50 000 ääntä ja menee eduskunnan käsiteltäväksi. Kumoamista ajaa Aito avioliitto ry, jonka tarkoituksena on edistää miehen ja naisen välisen avioliiton asemaa erityisenä ja pysyvänä instituutiona suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdistys haluaa edistää myös lapsen terveen sukupuoli-identiteetin kehittymistä siten, että pojan kasvua mieheksi ja tytön kasvua naiseksi tuetaan vahvistamalla sukupuolten luontaista erilaisuutta. Aito avioliitto -aloitteen alullepanija Jukka-Pekka Rahkonen antoi Helsingin Sanomien Nyt-liitteelle haastattelun, jossa toteaa, että homoseksuaalipari ei voi ikinä täydentää toisiaan samalla tavalla kuin mies ja nainen... Toivottavasti yhdistyksen jäsenet käyttävät hetken aikaansa lukemalla Sateenkaaren alla -kirjan ja saavat lisätietoa erilaisista suomalaisista perheistä.

Välimeren piiras

Tätä Hellapoliisin piirakkaa tehtiin yhdessä Kertun kanssa tällä viikolla. Neiti auttoi pohjan nyppimisessä ja mozzarellan ja paprikan maistelussa. Mukavaa vaihtelua ainaiseen tonnikalapiirakkaan (joka on kyllä kanssa huippu hyvää ja jota on ollut ties milloin edellisen kerran) ja kävi myös Helsingin vieraalle, joka ei lihaa maistele. Piirakka on siis namnamnam, mutta voi kehveli, että ei se mitään valokuvauksellista herkkua ole. Tai sitten kuvaajassa on vaan vika... :D

 

Pohja:
300 g margariinia tai voita
1 tl suolaa
6 dl vehnäjauhoja
1 dl vettä

Täyte:
3 pkt mozzarellajuustoa
200 g kirsikkatomaatteja
1 tuore paprika
0,5 ruukkua persiljaa
4 munaa
4 dl ruokakermaa
4 dl juustoraastetta

Nypi rasva, suola ja vehnäjauhot ryynimäiseksi, lisää vesi nopeasti sekoittaen. Sekoita taikina tasaiseksi.

Painele taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille.

Paloittele pinnalle mozzarella. Lisää puolitetut kirsikkatomaatit, samoin paloiteltu paprika ja silputtu persilja. 

Sekoita keskenään munat, kerma ja juustoraaste, kaada piirastäytteiden päälle.
 
Kypsennä 200 asteisessa uunissa 30-40 minuuttia.

Mitä meille kuuluu?

Tänä kesänä:

- olen siirtynyt hoitovapaalle. Tällä hetkellä paluu vakituiseen työhön odottaa vasta vuoden päästä. Vatuloitiin Rogerin kanssa asiaa pitkään ja tämä on varmasti paras ratkaisu meidän perheelle. Lapset ovat pieniä vain kerran ja meidän kunnassa on tällä hetkellä hyvin joustamaton päivähoitosysteemi, jossa ei osittaista hoitovapaata päivähoidon puolella tueta. Kateellisena olen jo vuosia huokaillut naapurikunnan tuntiperusteiselle hoitomaksulle. Toivottavasti tulee meillekin vielä joskus!

- hautasin viimeisen elossa olevan isovanhempani ja aloitin miettimään omia hautajaisia. Ei sillä, että toivoisin heittäväni veivini tässä lähiaikoina, mutta kaikkeen pitää varautua. Hautajaistoiveet pitää vielä kirjata ylös, Roger ei muista (tai sitten ei vaan kuuntele) kaikkia höpötyksiäni. Listaan tulee ainakin: hyvää ruokaa, ei kahvia ja mahdollisimman vähän virren veisuuta. 

- meille tuli pihaan kiipeilyteline. Roger veljensä kanssa kasasi sitä viikonloppuna noin 20 tuntia ja nyt puuttuu enää hiekkalaatikkoon hiekat. Laitan heti kuvia kunhan on kokonaan valmis. :) Toivottavasti lapset leikkivät sillä pidempään kuin pelkäämäni kaksi viikkoa. Ainakin kummityttö hihkui innoissaan, kun pääsi liukumäkeä laskemaan.

- Orvo on oppinut konttaamaan, liikkumaan tukea vasten ja kiipeämään rappusia. Orvon liikkumaan oppimisen myötä isosisko näytti negatiivisia tunteita veljeään kohtaan, mutta nyt leikit sujuvat yhdessä tosi kivasti. 

- olen ollut viikonloppuisin kesätöissä anniskeluravintolassa. Oi miten huiputsii on ollut päästä ihmisten ilmoille ja nauttimaan hauskasta työyhteisöstä. Roger on ollut kannustava, vaikka kesätyöni tarkoittaa sitä, että hänkään ei pääse viikonloppuisin hummailemaan tai näkemään kavereita. Ihana ihana mies. :) 

- Kerttu sanoi vaipoille heipparallaa ja ei tarvitse moisia tekeleitä edes öisin. Arki on helpottunut vain yhden vaipatettavan kanssa ja rullaa sujuvasti kuin liukuportaat. :D

 -ollaan käyty Linnanmäellä (Nooralle iso kiitos avusta), Farmarimessuilla, Porin Kirjurinluodossa ja mökillä. Kesän suunnitelmiin kuuluvat vielä Onnin ensimmänen yökyläily mummolassa viikonloppuna, Kuopion reissu Rogerin kanssa kaksin, Savonlinnaan tutustumista ja vielä yksi roadtrip Satakuntaan ja ehkä samalla muumimaailmaan tai Ruotsin risteilylle.   

Mitäs teidän kesään?

Lasten kanssa: Porin Kirjurinluoto

   Angry birds-puisto

Eräänä kesäkuun aurinkoisena (mutta kovin tuulisena) päivänä kävimme porukalla tutustumassa Porin Kirjurinluotoon. Juniori jäi mummon vahdittavaksi, mutta Kerttu sai lapsiseuraa serkustaan ja nuoremmasta tädistään. Kirjurinluoto on viihtyisä puisto, jossa voi telmiä erilaisissa leikkipuistoissa, tutustua luodon eläimiin ja lintuihin, pelata minigolfia, ajella liikennepuistossa polkuautoilla, ajella karusellilla, uida, kävellä luontopoluilla ja paistaa makkaraa nuotiopaikalla.

Merirosvolaiva

Pelle Hermannin leikkipuisto

Tekemistä siis riittää ja meidän parin tunnin vierailu oli aivan liian lyhyt kaiken kokemiseen ja näkemiseen. Piti vielä ehtiä shoppailemaan lähistöllä olevassa Porin uudessa ostoskeskuksessa Puuvillassa. Suosittelen lämpimästi Kirjurinluotoa, paljon ihanaa maksutonta tekemistä koko perheelle. Nälän ja vessahädän yllättäessä luodossa on myös viihtyisä kahvila Viksu, jossa nautittiin välipalaksi kesän ensimmäiset jäätelöt.

Kahvila Viksu

Kili ja puistomaisemaa

Jos tänä kesänä vielä Länsi-Suomeen eksytään, niin uusi visiitti on suunnitelmissa sään salliessa. 2,5-vuotias oli täpinöissään karusellista ja Angry birds-leikkipuistosta ja välillä jopa nauratti miten innoissaan mukana olleet isimiehet olivat leikkipuistovempeleissä.. Harvoin leikkipuistoon pääsevälle lapselle paikka oli suuri elämys ja varmasti yksi kesän kohokohdista. Minä iloitsin, että tehtiin kerrankin yhdessä muutakin kuin kivien keruuta tai jotain muuta maatilan talkootyötä. Täytyy kyllä myöntää, että ajattelin myös kateellisena, miksi meillä Pohjois-Karjalassa ei ole mitään tälläistä. Onneksi miulla on suunnitelmissa rakennuttaa (Rogerilla) oma leikkipuisto meidän pihanurmelle ja uimarannaksi käy viime kesänä Kertulle ostettu pieni uima-allas.

Tämä Eken ottama kuva näyttää miten huiputsii meillä oli. 

Vauvelin (ja koko perheen) helppo uuniriisipuuro

Kahden ehtiväisen lapsen äitinä tälläiset: sekoita - uuniin - valmis ruokaratkaisut ovat mainio arjen oikopolku. Meillä on nyt menossa vaihe, että meikäläisellä saa olla silmät selässäkin. Pienempi maistelee kaikkea taulutelevisiosta tietokoneen piuhoihin ja isompi yrittää pitää nuoremman kurissa ja nuhteessa muun muassa tönimällä ja retuuttamalla.

Tästä riittää koko perheelle, joten jos on vain pieniä syöjiä, kannattaa annos puolittaa. Käy varmasti taitavan kaverin kanssa myös sormiruokana, mutta suurta sotkua pelätessä, otin varman päälle ja tarjosin lusikalla. Käy aamupalaksi, lounaaksi tai iltapalaksi, vauvalle marjojen tai soseen kanssa ja isommille mehukeittoa kaveriksi. Roger söi tätä aamupalalla ja otti evääksi ja harvemmin puuroja syövä esikoinen halusi santsikulhollisen. Tosin Roger valitteli työpäivän jälkeen, että ei hyvin nälkää pitänyt poissa. Pikku vikoja, sanon minä. :D

1,5 litraa kauramaitoa 

2 3/4 desiä puuroriisiä 

Mittaa ainekset kahden litran uunivuokaan. 

Kypsennä 175 asteessa 1 tunti 20 minuuttia.

Sekoita puuroa ensimmäisen tunnin aikana 2-3 kertaa.

Puuron ollessa valmista, väännä uunista lämmöt pois 

ja anna hautua jälkilämmöillä vielä n. 20 minuuttia. 

Tein kesäpipan!

Suomen kesässä on ne kaksi hellepäivää, jolloin tarvii ohkasta hattua ja lätsää. Edellinen pipa on kaksinkertaisella kankaalla eli kesäkelillä kuumahko. Tein sitten tällä huippu helpolla Pikku Piltin ohjeella kesäpipan. Oikeastaan pipoja. Omansa saivat myös kummityttö ja serkun likka. 

Tein ensin neidille tuon kuvissa näkyvän pipon ja huomasin, että onpas turhan iso. Noo ompelin sopivamman kokoisen, jossa on oikein tuo takasauma ja nuo koristehärpäkkeet (en vielä puhu ompelukieltä :D). Neiti ei suostu pitämään sitä pienempää pipoa, kuulemma on liian tiukka ja menee silmille... Eikä kyllä pidä muitakaan lätsiä, kokeiltu on. Ihana, kun tuli mieleinen tehtyä. Värikäs kukkakangas on Pala-Sopista. 

Puky toimii kuvausrekvisiittana. 

Meillä potkutellaan kypärä päässä.