Karppipitsa eli super helppo gluteeniton pitsapohja

Minulle helpoin tapa pudottaa painoa on ehdottomassa vähähiilihydraattinen ruokavalio. Ruokavalio auttaa tolkuttomaan karkin/sokerin himoon ja on selvästi saanut annoskokoja järkevämmiksi. Pakostikin tulee lisättyä kasviksia ja hedelmiä lautaselle, kun leivät ja pastat ovat pannassa. Vatsakin voi paremmin, kun en koko ajan mussuta leipää ja juo super vahvaa kaakaota. 

Harmi vaan. että innostus kestää sen pari viikkoa ja sitten lipsun takaisin leivän syöntiin. Mutta vaikka painonpudotus on ollut hidasta, se on ollut pysyvää eikä leivän palaaminen ruokavalioon ole saanut painoa nousuun. Mittaan itseni joka aamu ja minulle tulee varmasti hirveät vieroitusoireet, kun en pääse reissulla mittaamaan. :D Jos en siis ole mainostanut tarpeeksi sitä meidän reissuun lähtöä... (joo, olen innoissani!) :D

Mutta karppipitsaa piti mainostaa! Todella hyvää, eikä kananmuna maistu liikaa vaikkei siinä suolan lisäksi muuta olekaan. Helppo tapa huomioida keliaakikko ilman, että tarvitsee ostaa erikoisjauhoja kaappiin pölyyntymään. Kuvista voi ehkä päätellä, että muksuillekin maistuu.  

Karppipitsa

5 kananmunaa 
ripaus suolaa
liraus öljyä

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.

Erottele keltuaiset ja valkuaiset toisistaan. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. 

Sekoita keltuaisia omassa kipossaan ja lisää ripaus suolaa. Sekoita keltuaiset valkuaisvaahtoon varovaisesti. 

Voitele leivinpaperi öljyllä ja levitä munavaahto tasaisesti leivinpaperin päälle. 

Esipaista pohjaa noin 10 minuuttia. Varo, ettei pohja pala. 

Täytä pohja mieleisillä täytteillä ja jatka paistamista vielä noin 15-20 minuuttia.

Minulla oli täytteenä tällä kertaa tomaattipyrettä, lihamureketta, paprikaa, punasipulia, sinihomejuustoa ja tavallista juustoa. 

Yritin ottaa tyylikkäitä ruokakuvia, kunnes...

Hyydykekakku mutakakkupohjalla

Tätä ihanan makeaa herkkua tarjoiltiin mummon syntymäpäiväjuhlilla alkukuusta. Juhlat ovat aika hieno ilmaisu siitä, että syötiin yhdessä kakkua. Mummo ei tosin suurista ja prameista juhlista välitä. Hälle tulee ensi vuonna täyteen viisikymppiä ja jo nyt uhkailee lähtevänsä juhlahumua karkuun ulkomaille. Minä olen uhkaillut lähteväni reissuun mukaan, niin kuin aina.

Ohje on muokattu kahdesta Baking of... -blogin ohjeesta, joissa on upeasti ja kekseliäästi koristeltuja hyydykekakkuja. Tästähän olisi helposti tehtävissä myös gluteeniton versio, vaihtamalla mutakakkupohjan ohje gluteenittomaan. 

Mutakakkupohja:

200 g voita
200 g tummaa suklaata
2,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta 
4 kpl kananmunia
2 dl sokeria

Vuoraa noin 19 cm irtopohjavuoka leivinpaperilla. 

Mittaa kuivat aineet kulhoon ja sekoita keskenään. Sulata voi kattilassa ja lisää samalla suklaapalat sekaan. Sekoita samalla, mutta varo kiehauttamassa, ettei suklaa pala. Jäähdytä hieman.

Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Lisää vuorotellen munasokerivaahtoon jauhoseosta ja suklaaseosta ja sekoita. Kaada taikina irtopohjavuokaan ja paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 20 minuuttia. 

Kakun kuuluu jäädä keskeltä hieman valuvaksi. Anna jäähtyä kunnolla. 

Irroita vuoka, siisti vuoan reunat ja aseta vuoka mutakakkupohjan ympärille. Itse käytin leivinpaperia, että valkosuklaatäyte ei pääse valumaan ja nostin sen avulla hieman vuokaa, että täyte mahtui. 

Valkosuklaatäyte: 

200 g valkosuklaata
200 g maustamatonta tuorejuustoa
4 dl vispikermaa
0,5 dl sokeria 
1 tl vaniljasokeria
3 liivatelehteä

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi. 

Sulata valkosuklaa, sekoita se tuorejuuston sekaan, lisää sokerit. 

Kuumenna tilkka vettä kattilassa kiehuvaksi ja sulata siihen liivatteet. Kaada se ohuena nauhana sähkövatkaimella sekoittaen tuorejuusto-valkosuklaaseokseen. Lisää kerma. Kaada täyte vuokaan ja anna hyytyä pari tuntia jääkaapissa.

Suklaaganache:

150 g tummaa suklaata 
0,75 dl kermaa
1 rkl voita 

Kuumenna kerma kiehuvaksi kattilassa ja nosta liedeltä. Paloittele suklaajoukkoon ja hämmennä, kunnes suklaa on sulanut.

Lisää voi ja sekoita tasaiseksi. Anna jäähtyä, kunnes se hieman paksuuntuu. Valuta ganache kakun päälle keskeltä kohti reunoja. 

Koristele namuilla.

Kesämekko neidille

Tänä keväänä olen ollut keskiviikkoisin kansalaisopiston ompelukurssilla väkertämässä kesämekkoa Kertulle. Olenhan minä kurssilla muutakin tehnyt. Nauttinut hiljaisuudesta. Räplännyt puhelinta. Koomannut väsyneenä. Katsonut silmät suurina mitään ymmärtämättä, kun opettaja on selostanut seuraavaa työvaihetta. Iloinnut uusien taitojen oppimisesta ja mahdollisuudesta harrastaa lasten ollessa vielä pieniä. Tämä on ensimmäinen isompi puuvillaompelutyö ja paljon olen kurssilta omaksunut uusia taitoja: ensimmäisen nappihalkio, vuorikankaan ompelu ja hihan istuttaminen. 

Mekosta tuli mielestäni kaunis ja kesäinen, mutta käyttäjä on mieltynyt pinkkeihin ja violetteihin vaatteisiin. Saa nähdä näkyykö mekko neidin päällä ensi kesänä. Ihana olisi ottaa kuvia Kertusta (ja mekosta) heinäpaalin päällä istumassa. 

Kaavana on mekkotehtaan Riine, mutta hihat ovat kurssin opettajan kaavoittamat. Kankaat ovat Kankaamolta, jossa on tämän viikonlopun ajan tuotteet -20% alennuksella. Ja jos tilaa yli 80 eurolla, saa postikulut veloituksetta. Syyhyttäisi kovasti tilata Lurex glitter joustocollegea, mutta kun pitäisi säästää rahaa tulevan loman humputuksiin...  
 

Tasku. Vähänkö ärsyttää tuo langapätkä, jota en tajunnut nappasta pois kuvasta.

 

Linssikeitto

Olen yrittänyt hiljalleen lisätä kasviksia ja värejä ruokapöytään. Välillä mennään mistä ruokapöytä on matalin eli makaronilla ja jauhelihakastikkeella, mutta ilahduttavan monta uutta kasvisreseptiä on testattu ja odottaa kokkailua. Tämän vuoden uutuutena ovat olleet erilaiset herneet ja linssit ja olen yllättynyt miten hyvää ruokaa niistä saa! Olen aikaisemmin suhtautunut epäilevästi moisiin "eksoottisiin" herkkuihin. :D

Jopa meidän valikoivaa ruokavaliota noudattava neitimme on maistellut ja pitänytkin uusista kokkailuista. Tosin punajuurella jatkettu jauhelihamureke sai aikaan pohjattoman huokauksen: "ainako meillä on tätä...".

Resepti on muokattu Henri Alenin kirjasta: Vuoden keittokirja - Henkan kotiruokaa koko vuodeksi. 

3 dl punaisia linssejä
1 rkl öljyä
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
1 tl jauhettua inkivääriä
1 tl savupaprikajauhetta
1 tl currya
(chiliä)
2 porkkanaa
1 prk tomaattimurskaa
8 dl vettä
1 liemikuutio
2 dl kuohukermaa
mustapippuria
suolaa

Huuhtele linssit huolella ja jätä ne likoamaan

Kuori ja hienonna sipulit. Kuori porkkanat ja raasta ne karkeaksi raasteeksi. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipuleita kunnes ne ovat läpikuultavia. Lisää mausteet ja kuumenna hetki. 

Lisää joukkoon porkkanaraaste ja jatka kypsentämistä miedolla lämmöllä pari minuuttia
 
Lisää kattilaan linssit, tomaattimurska, vesi ja liemikuutio. Keitä n. 20 minuuttia kunnes linssit ovat kypsiä. Lisää vettä tarpeen mukaan.

Lisää lopuksi kerma ja mustapippuria. Kuumenna keitto ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa

Muutama viikko reissuun!

Heti matkan varaamisen jälkeen aloitin tohinalla valmistelut reissua varten. Nyt on viimeiset hommat tehtävänä ja pakkaaminen voi alkaa. Mitä olen siis tehnyt:

Haimme nuorimmaiselle ensimmäisen passinsa. Toisin kuin monet mummoikäiset luulevat, jokaisella lapsella täytyy olla oma passi, eikä lasta voi liittää vanhemman passiin niin kuin joskus ennen muinoin. Passihakemuksen voi muuten nykyisin tehdä myös Internetin ihmeellisessä maailmassa, mutta lasten kohdalla täytyy käydä poliisiasemalla viimeistelemässä hakemus.   

 

Kuinka paljon vaatetta tarvitsee viikon reissuun? Ei mitään hajua, mutta onneksi 10 kilometrin päästä hotellista on iso kauppakeskus, jossa on muun muassa Zara, Mango ja Bershka. Kesävaatetta lämpimiin päiviin ja viileisiin iltoihin takkia, hupparia ja pitkiä kalsareita. Paljon lämmintä vaatetta nukkumiseen, hotellien ohuet viltit kun ei meikäläistä lämmitä. 

 

Sovin kantorepun vuokraamisesta. Vuokraan paikalliselta yhdistykseltä kantorepun helpottamaan liikkumista paikasta toiseen. Meistä on ihana tutustua jalan paikalliseen maisemaan ja askelia on aikaisemmin tullut päivittäin noin 16 000. Uhmakas 3-vuotias ei jaksa paljoa kävellä, joten kun hän väsähtää, siirretään veli kantoreppuun ja tyttö pääsee rattaiden kyytiin. Kantoreppu helpottaa varmasti liikkumista myös lentokentällä.

 

 

Selvittänyt mitä voidaan tehdä? Portugalista löytyy ihania vesipuistoja ja hotellin rannalla olisi kiva käydä löhöilemässä. Salainen haave päiväreissusta Lissaboniin vaatii vielä suunnittelua, mutta paikalliseen maisemaan tutustutaan ainakin hop-on, hop-off-bussien kyydissä. Madeiralla bussit olivat loistava ja helppo tapa tutustua alueeseen vähän laajemmalta alueelta. Paikalliset bussit olisivat edullisempi vaihtoehto, mutta nuo hop-on, hop-off bussit ovat helppo ratkaisu, kun kiertävät ainoastaan sitä tiettyä reittiä joko tunnin tai puolen tunnin välein. Suuntavaistottoman unelma. 

Yrittänyt keksiä 1,5-vuotiaalle vilpertille ohjelmaa lentojen ajaksi. Isosisko on helppo viihdytettävä, kunhan vain laittaa Frozenin pyörimään, mutta pikkuveljen käytös lentokoneessa jännittää. Herran viihdyttämiseksi olen ajatellut rusinoita, tikkareita, pikkuautoja, luukkukirjaa, äidin kännykän räpläämistä ja mummon sylissä istumista.   

Aloittanut lomadieetin. Suurta onnistumista en ole kokenut, kun paino pysyi samassa kolme viikkoa, mutta vähän on sentään kiloja tippunut. Jospa sitten ensi lomalle... 

Kuvat ovat Madeiran reissulta huhtikuulta 2012.

Lasten kanssa: Savonlinnan Pikkuässä

Viime syksynä otettu kuva Olavinlinnasta.

Savonlinnan leikki- ja puuhamaailma Pikkuässässä ollaan vierailtu pari kertaa, viimeksi tällä viikolla. Lähdettiin seikkailemaan Savoon juniorin, lasten serkun ja serkun äidin kanssa. Esikoinen on ollut mummon kanssa sukuloimassa toisella puolen Suomea, joten vietettiin äidin ja vauvan pojan välistä laatuaikaa kyläilemällä siskokullan luona. Samalla vähän shoppailtiin kaupoilla ja hikoiltiin Pikkuässässä. 

Savonlinnan Prisman kanssa samassa rakennuksessa oleva Pikkuässä on edullinen sisäleikkipuisto, josta löytyy monenlaista tekemistä jopa vikkelille 1,5-vuotiaille. Alle 3-vuotiailta sisäänpääsymaksu oli s-etukortilla neljä euroa ja yli 3-vuotiailta kuusi euroa. Pääsymaksu oikeuttaa oleiluun alueella koko päivän ajaksi. Aikuiset valvojat pääsevät sisään veloituksetta. 

Pikkuässästä löytyy kahvio, pari trampoliinia, ilmakiekko, seikkailurata ja alle 4-vuotiaille tarkoitettu aidattu leikkialue. Orvo rakasti seikkailuradan liukumäkeä ja monta kertaa herra kiipesi vikkelästi ylös, että pääsi laskemaan mäkeä. Serkkutyttö puolestaan viihtyi pomppulinnassa ja pallomeressä. Kiireisistä lapsista oli vaikea saada tärähtämättömiä kuvia ja minulle tuli kuuma lasten perässä kirmatessa. Tälläiset leikkipaikat ovat mahtava tilaisuus touhuta ja nauttia yhdessä lasten kanssa. Vähän sääliksi käy niitä lapsia, joiden vanhemmat ovat enemmän kiinnostuneita älypuhelimen räpläämisestä kuin lasten touhuista.

Vaikka tilat ehkä kaipaavat pientä puunausta ja uudistamista, ainakin meidän porukka viihtyi mainiosti ja varmasti seuraavallakin Savonlinnan reissulla uhrataan pari tuntia Pikkuässään. Väsytetyt lapset nukkuivat nätisti melkein koko kotimatkan. 

Herkkusämpylöitä

Piti ihan tarkistaa, että olenko tätä ohjetta esitellyt, sen verran vakiokamaa sämpylät ovat meidän keittiössä. Lapset osallistuvat innokkaasti leipomiseen, tarvitseehan joka leipuri omat viralliset taikinan maistajat. 

Meillä on aina vieraille tarjolla joko pannukakkua tai sämpylöitä ja hyvin ovat tuntuneet maistuneen. Lempileipäsiäni, jotka ovat vielä seuraavana päivänäkin ihanan pehmeitä. Kannattaa kokeilla, vaikka peukalo olisikin keskellä jauhokämmentä.

5 dl vettä
1 pss kuivahiivaa
2 rkl sokeria
1 tl suolaa
n. 2 dl kaurahiutaleita 
n. 8-10 dl vehnäjauhoja 
0,5 dl öljyä

Lämmitä vesi 42-asteiseksi. Lisää veteen hiiva, sokeri, suola ja kaurahiutaleet. 

Alusta joukkoon suurin osa jauhoista. Lisää öljy ja loput jauhoista. 

Kohota taikinaa liinan alla ainakin puoli tuntia. Leivo sämpylöiksi ja anna vielä kohota pellillä liinan alla. 

Paista uunin keskitasossa 225 asteessa n. 10 - 15 minuuttia.  

Instagram löytyy!

Minäkin liityin mukaan nykyajan hömpötyksiin eli instagramiin. En osaa oikein vielä käyttää, enkä yhtään tiedä mitä ja ketä seurata, mutta vaikuttaa koukuttavalta sovellukselta. Haluan löytää mielenkiintoisia sisustus-, ompelu- ja askartelutilejä. Kutsutaanko niitä tileiksi vai onko ne käyttäjiä vai mitä? :D 

Viimein löytyi kaupasta tätä herkkua!

Löytyy: Kunnaksestakajahtaa, jos joku haluaa minua ja meitä seurailla Instagramissa. En (toivottavasti) ota selfieitä päivittäin vaan kuvaan kauniita esineitä, herkullisia ruokia ja paloa meidän arjesta.

Mitä rupupussista löytyi?

Tilasin Pehemiältä yllätyksen. Rupupussin, jossa oli yhteensä neljä metriä kankaita. Kankaisiin tai palojen kokoon ei voi itse vaikuttaa, joten mukana on aina pieni jännitysmomentti. Sain ihan kivoja kankaita, mutta en yhtään tiedä millaista vaatetta ja kenellä näistä teen! Varastosta löytyvistä aarteista on vielä monta vaateprojektia kesken, joten voi olla, että jätän nämä hetkeksi kaappiin muhimaan. 

Suurimmat mietinnät aiheuttavat kynäkangas ja vihreä Ruusutarha. Kynäkangasta on iso pala tuhottavaksi, mutta ehkä voisin tehdä Orvolle pöksyt tai Kertulle yöpaidan. Neiti ei kyllä kankaasta innostunut ei yhtään. 

Vihreä ruusutarha tuo mieleen sen 90-luvun muodin, jonka haluan pysyvän menneisyydessä. Ankean värinen kangas, josta tulee mieleen haisevat mummot. Lisäksi kankaassa on värivirhettä, mutta jos ei muuta niin teen siitä kypärämyssyjä. Tai siskokullalle pipoja... :D  

Mitä sinä tekisit näistä kankaista?