sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Kun minä miehen yllätin

Roger täytti tällä viikolla 30 vuotta. Nähtävästi vuosittain paheneva ikäkriisini sai uuden oireen, kun sain kriisin aikaiseksi siitä, että puoliso vaihtui eri vuosikymmennelle. Onneksi minulla on tässä 1,5 vuotta aikaa tottua siihen, että minustakin tulee vanha ja vaivainen.

Halusin ostaa jotain erikoista pyöreiden vuosien kunniaksi, mutta pankkitilin saldoa katsoessani tajusin, että nyt saa urheiluauto jäädä kauppaan odottamaan lottovoittoa. Viime viikon tiistaina päätin, että elämää ja Rogeria pitää juhlia ja järjestän lahjaksi yllätysjuhlat seuraavana lauantaina. Neljässä päivässä järjestin lapsenvahdin, kutsuin Rogerin lähimmät ystävät ja työkaverit, keksin ohjelmaa, leivoin vähän salaa ja siivoskelin pahimmat rytäkasat piiloon. Sain paljon apua perheeltä ja kaikki olivat heti juonessa mukana. Varsinkin nuorempi siskoni kaverinsa kanssa olivat korvaamaton apu lauantaipäivän pyörremyrskyssä, kun tein viittä asiaa samaan aikaan ja yritin muistella mitä kaikkea vielä piti touhuta.

Kun juhlakalu lauantaina töistä tullessaan nousi kotipihassa autosta ulos, oli osa perhettä odottamassa sankaria ja lauloimme hänelle onnittelulaulun. Syötiin siinä sitten kakkua lopunkin komppanian saapuessa paikalle ja turistiin mukavia. Viimein puolivahingossa möläytin sankarin kuullen lasten tulevasta yökyläilystä. Astetta fiksumpi Rogeri oli kyllä jo tajunnut iltajuhlien mahdollisuuden nurkassa tyhjänä kyhjöttävästä booliastiasta, mutta oli vähän huolissaan tulisiko kukaan paikalle neljän päivän varoitusajalla. Neljä päivää oli muuten maksimiaika minkä pystyin pitämään asian salassa ihmiseltä joka on aviopuolisoni lisäksi paras ystäväni.

Lasten lähtiessä mummolaan katsomaan Peppi Pitkätossua, alkoi meille saapua iltavieraita. Rogerin huoli vieraiden tulemattomuudesta oli täysin turha, sillä meitä oli yhteensä koko päivän aikana yli 30 henkeä. Kauimmaiset vieraat tulivat Kaarinasta asti varta vasten juhliin. Salapolisiityöllä hankkimani Rogerin työkaverin puhelinnumero toi paikalle kunnioittavan joukon sankarin työkavereita, mistä hän oli hyvin ihmeissään. Tällä kertaa kutsuvieraslista määrätyi Rogerin mukaan, joten minun kavereiden ja sukulaisten kanssa juhlitaan sitten syksyllä. Eiks jee?

Meillä oli illalla vähän ohjelmaa ja juhlakalu kävi taas vieraiden kanssa ihastelemassa kuivausrumpua. "Nörtti" kaveritkin pääsivät hommiin, kun korjasivat meidän tietokoneen, jotta saatiin musiikki kuulumaan. Ostin 12 pakettia makkaraa illan grillausta varten, mutta grilli jäi kylmäksi siinä kaiken touhun keskellä. Baarissakin piipahdimme ja oli kyllä hauska ilta. Kiitos kaikille osallistujille. 


Pidin Rogerille puheen, jonka täydensin vieraiden antamilla adjektiiveilla. 
Ideasta kiitos eräälle pääkaupunkiseudun huippu tytsylle,
joka laati samantyylisen puheen meidän häissä.
  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti